Piirilevyn testausta

Piirilevyt tulivatkin yllättävän pian ja tietysti piti päästä heti kokeilemaan. Levyt näyttävät ihan laadukkailta ja varsinkin hinta laatusuhde on loistava: 11 kpl 13,00 e postikuluineen eli 1,18 e/kpl. Toimittaja laittoi siis näköjään vielä yhden levyn kaupanpäällisiksi. Toimitusaikakaan ei huono: tilaus 25.4., toimitus 7.5. eli 12 päivää. PCBway:lla näyttäisi muuten olevan parasta aikaa aika hyvä tarjous: 10 levyä (1- tai 2-kerrosta) max. 100x100 mm vain $5 + pk. Lisäksi siellä on jaossa ilmaisia prototyyppireikälevyjä.

Uusia piirilevyjä

Juotin ulompiin reikiin holkkikannasta puretut pinnit (yksi irtonainen näkyy kuvan alareunassa) ja tähän ensimmäiseen kokeiluversioon 28-napaisen DIL-kannan, jotta prosessorin saa vielä irti ja pystyy ohjelmoimaan helpommin uudestaan. Kunhan ohjelma on käytännössä testattu, juotan ATmega8:n suoraan piirilevylle, jotta mahdollisia kontaktihäiriöpaikkoja olisi mahdollisimman vähän. Ja tietenkin päälle vielä suojalakka, joka tukkii myös nyt näkyvissä olevat holkkien päihin tyhjiksi jäävät reiät.

Pikkupiirilevyn kantaan sitten AVR Dragonissa ohjelmoitu ATmega8 ja piirilevy DPS-kortille ST62T15:n kantaan. Piirilevy sopii täsmälleen alkuperäisen prosessorin kantaan niinkuin kuuluukin. Yhtään isompi piirilevy tähän ei mahtuisi, joten mitoituskin onnistui ensi yrittämällä.

 Uusi prosessori asennettuna alkuperäisen paikalle

Sitten ei muuta kuin kortti testipenkkiin kiinni ja kokeilemaan. Yllätyksiä ei tullut eli kortti alkoi toimimaan odotusten mukaisesti. Siis testipenkissä...

Uuden prosessorin ja piirilevyn testaus

Tästä on hyvä jatkaa projektin viimeiseen vaiheeseen eli kortin kokeilemiseen traktorissa. Logiikka sinänsä tuntuu toimivan oikein, mutta viiveet on vedetty enemmän tai vähemmän hihasta. Eniten mietityttää kytkinpolkimen käyttö. Pikavaihdehan kytkeytyy kytkintä painettaessa pois ja uudestaan päällä kytkintä nostettaessa. Onko siinä vaiheessa viivettä, kun tieto kytkimen ylönostamisesta tulee siihen, kun pikavaihde ohjataan uudestaan päälle? Sadan tai parinkaan sadan millisekunnin viivettä ei korvakuulolta huomaa, mutta sillä voi olla merkitystä toiminnan kannalta.

Pitää yrittää houkutella vaimon sukulaismies testaamaan kortti omassa traktorissaan mielellään vielä vähän pitemmän aikaa, jotta toiminta saadaan käytännössä varmistettua. Täytyy samalla skoopata alkuperäisen kortin ohjaukset, jotta todelliset viiveet ohjauksissa varmistuvat.

Ajastusten selvittämistä varten piti vähän askarrella lisää tarvikkeita. Traktorissa kortilta suoraan on hyvin vaikeata mitata signaaleja, joten sen takia tein väliadapterin, johon saan kiinni logiikka-analysaattorin piuhat. Testipenkissä väliadaperi näyttää tältä:

Logiikka-analysaattorin liitäntä

DPS-korttiin sopivat naarasliittimet ovat näköjään käyneet vähiin, joten laitoin 18-napaisen paikalle 14-napaisen. Tästä aiheutuu se, että vaihteiden merkkivalot eivät toimi, mutta niitä ei ajastusten mittauksissa tarvitakaan. Adapterissa on liitinrima, josta on helppo hyppylangoilla yhdistää tarvittavat signaalit logiikka-analysaattoriin.

Analysaattorina minulla on kovin vaatimaton USB-liitännällä varustettu Saleae Logic 16:n vanha versio, mutta sen nopeus ja näytteenottokyky kyllä riittävät erittäin hyvin näin hitaiden signaalien mittaamiseen. Hyvää tässä analysaattorissa on sen edullisen hinnan lisäksi se, että sen Windows-softa on kohtuullisen hyvä ja sitä on myös vuosien mittaa ylläpidetty ja kehitetty. Uusin softa toimii Windows 10:ssäkin tuolla minunkin vanhalla laiteversiolla mainiosti.

Kokeeksi kytkin signaalit analysaattorille solenoideilta (DPS A ja DPS B), vaihtonapeilta (DPS- ja DPS+) ja kytkinpolkimen mikrokytkimeltä sekä mittasin ne omalla softalla varustetulta kortilta testipenkissä. Analysaattori tuottaa tämmöistä dataa:

  Logiikka-analysaattorin mittauksia

Traktorissahan kytkinpolkimessa on mikrokytkin, joka polkimen ollessa ylhäällä on kytketty +12V:iin ja joka poljinta painettaessa avautuu, joka näkyy sitten kortilla optoerottimen jälkeen 0V:na. Triggeriksi eli näytteenoton aloittajaksi on valittu kytkinpolkimelta tulevan signaalin muutos ykkösestä nollaan. Analysaattori tallentaa ja näyttää tästä tapahtumasta signaalien tilat sekunnin eteenpäin ja lisäksi asetuksissa valitun ajan eli 200 ms dataa ennen triggerin laukeamista.

Oranssi ja punainen signaali (DPS A ja DPS B) kuvaavat solenoidelle meneviä ohjauksia. Molemmat ovat ylhäällä, joten valittuna on siis kakkosvaihde. Sininen signaali (Clutch) kuvaa kytkinpolkimen mikrokytkimeltä tulevaa signaalia ja se laskee alas kursorin kohdassa A1 eli kytkin on painettu niillä main alas. Kursorin kohdassa A2 DPS A ja DPS B menevät alas eli ohjaus solenoidelle loppuu ja pikavaihde menee pois päältä. Kytkinpolkimen mikrokytkimen avautumisesta menee tässä tapauksessa n. 27 ms siihen, kun pikavaihde ohjataan pois päältä. Tarkkaan katsoen kuvassa näkyy myös kytkinvärähtely sinisessä signaalissa, softassa tämä on suodatettu pois eli vain ensimmäinen muutos huomioidaan.

Seuraavaksi siirryn sitten sopivan tilaisuuden tullen mittaamaan ajastukset eri tilanteissa traktoriin ja viritän oman softan vastaamaan toiminnaltaan alkuperäistä.