Mittauksia traktorissa

Tuli tilaisuus käväistä logiikka-analysaattorin kanssa mittailemassa DPS-ohjainkortin ajastuksia Mezzo-sarjan vm. 1999 Valtra 6800:ssa. Tässä yksilössä on käytössä DPS-ohjainkortin uusin versio, se on vaihdettu muutama vuosi sitten hajonneen alkuperäisen kortin paikalle.

Ensimmäisenä silmiin pisti pikavaihteen vaihtonappikytkimen kytkinvärähtely (kytkin vapautettu eli ajan mittaus signaalin laskevasta reunasta):

DPS-vaihtokytkimen kytkinvärähtely

Omassa testipenkissäni en ilmiötä näin voimakkaana ole havainnut, mutta tietenkin nuo mekaaniset mikrokytkimet aikaa myöten kuluvat ja jousivoima heikkenee. Kun kytkin vapautetaan kursorin kohdassa A1, niin vasta n. 10 ms kuluttua signaali asettuu nollatilaan eli tuon aikaa se hyppii ylös ja alas. Softaani rakennettu värähtelysuodin ei siis ole tarpeeton. Tuloksista näkyi myös se, että tyypillinen napin painallus kestää 100-200 ms.

Seuraavaksi katsoin kuinka kauan napin painamisesta menee aikaa siihen, kun solenoidin ohjaus aloitetaan:

 Aika valinnasta ohjaukseen

Kun vaihtonappia painetaan, niin solenoidin ohjaus aloitetaan vastan reilun 160 ms:n jälkeen. Yllättävän suuri viive, mutta sille lienee syynsä. Eihän tuo siis käytännössä pitkä aika ole, napin painalluskin kestää pitempään eli solenoidit on ohjattu ennen, kuin nappi on vapautettu (vihreän pulssin laskeva reuna). Sama viive esiintyy kaikissa vaihtotilanteissa riippumatta siitä, vaihdetaanko ylös- vai alaspäin. Kuvan mittakaava on sellainen, että kytkinvärähtelyt eivät siinä erotu, mutta tässäkin kytkimessä ilmiö on nähtävissä.

Edellisestä kuvasta näkyy myös solenoidien ohjausten välinen aika eli tilanne, jossa molemmat solenoidit vaihtavat tilaansa. Solenoideja ei ohjata yhtä aikaa vaan niiden ohjausten välissä on n. 50 ms viive. Eli ensin ohjataan toinen solenoidi, sitten 50 ms tauko ja vasta sitten toinen:

  Solenoidien ohjausten välinen aika

Nämä viiveet on helppo toteuttaa uuden prosessorin ohjelmaan ja tulen tekemään sen noiden mittausten perusteella.

Mielenkiintoisin asia, joka näistä mittauksista paljastui on se, että Valtra on näköjään poistanut ainakin ohjainkortin uusimmasta versiosta kokonaan käsijarrulta ja kytkinpolkimelta tulevien signaalien käsittelyn. Eli kytkinpoljn tai käsijarru EIVÄT vaikuta pikavaihteen ohjaukseen vaan solenoidit ohjataan kytkimen tai käsijarrun tilasta riippumatta. Ehkä ovat katsoneet, että on parempi, että vaihde on valmiiksi päällä siinä vaiheessa kun kässäri vapautetaan. Käsijarrun summerille menevä signaali on erillinen prosessorille menevästä, joten summerin ohjaus toimii itsenäisesti vaikka signaalia ei prosessorissa käsiteltäisikään.

Käsijarrun ja kytkimen rajakytkinten haistelun toteutus on todistetusti ollut (=olen mitannut testipenkissäni) ainakin joissain kortin versioissa, myös siinä, joka tässä Valtrassa oli alunperin asennettuna. Tulen tekemään nämä uusimman korttiversion ominaisuudet myös omaan softaani, jolloin päivitetty kortti tulee toimimaan samalla tavalla kuin jos koneeseen hankittaisiin varaosana uusi kortti. 

 

Piirilevyn testausta

Piirilevyt tulivatkin yllättävän pian ja tietysti piti päästä heti kokeilemaan. Levyt näyttävät ihan laadukkailta ja varsinkin hinta laatusuhde on loistava: 11 kpl 13,00 e postikuluineen eli 1,18 e/kpl. Toimittaja laittoi siis näköjään vielä yhden levyn kaupanpäällisiksi. Toimitusaikakaan ei huono: tilaus 25.4., toimitus 7.5. eli 12 päivää. PCBway:lla näyttäisi muuten olevan parasta aikaa aika hyvä tarjous: 10 levyä (1- tai 2-kerrosta) max. 100x100 mm vain $5 + pk. Lisäksi siellä on jaossa ilmaisia prototyyppireikälevyjä.

Uusia piirilevyjä

Juotin ulompiin reikiin holkkikannasta puretut pinnit (yksi irtonainen näkyy kuvan alareunassa) ja tähän ensimmäiseen kokeiluversioon 28-napaisen DIL-kannan, jotta prosessorin saa vielä irti ja pystyy ohjelmoimaan helpommin uudestaan. Kunhan ohjelma on käytännössä testattu, juotan ATmega8:n suoraan piirilevylle, jotta mahdollisia kontaktihäiriöpaikkoja olisi mahdollisimman vähän. Ja tietenkin päälle vielä suojalakka, joka tukkii myös nyt näkyvissä olevat holkkien päihin tyhjiksi jäävät reiät.

Pikkupiirilevyn kantaan sitten AVR Dragonissa ohjelmoitu ATmega8 ja piirilevy DPS-kortille ST62T15:n kantaan. Piirilevy sopii täsmälleen alkuperäisen prosessorin kantaan niinkuin kuuluukin. Yhtään isompi piirilevy tähän ei mahtuisi, joten mitoituskin onnistui ensi yrittämällä.

 Uusi prosessori asennettuna alkuperäisen paikalle

Sitten ei muuta kuin kortti testipenkkiin kiinni ja kokeilemaan. Yllätyksiä ei tullut eli kortti alkoi toimimaan odotusten mukaisesti. Siis testipenkissä...

Uuden prosessorin ja piirilevyn testaus

Tästä on hyvä jatkaa projektin viimeiseen vaiheeseen eli kortin kokeilemiseen traktorissa. Logiikka sinänsä tuntuu toimivan oikein, mutta viiveet on vedetty enemmän tai vähemmän hihasta. Eniten mietityttää kytkinpolkimen käyttö. Pikavaihdehan kytkeytyy kytkintä painettaessa pois ja uudestaan päällä kytkintä nostettaessa. Onko siinä vaiheessa viivettä, kun tieto kytkimen ylönostamisesta tulee siihen, kun pikavaihde ohjataan uudestaan päälle? Sadan tai parinkaan sadan millisekunnin viivettä ei korvakuulolta huomaa, mutta sillä voi olla merkitystä toiminnan kannalta.

Pitää yrittää houkutella vaimon sukulaismies testaamaan kortti omassa traktorissaan mielellään vielä vähän pitemmän aikaa, jotta toiminta saadaan käytännössä varmistettua. Täytyy samalla skoopata alkuperäisen kortin ohjaukset, jotta todelliset viiveet ohjauksissa varmistuvat.

Ajastusten selvittämistä varten piti vähän askarrella lisää tarvikkeita. Traktorissa kortilta suoraan on hyvin vaikeata mitata signaaleja, joten sen takia tein väliadapterin, johon saan kiinni logiikka-analysaattorin piuhat. Testipenkissä väliadaperi näyttää tältä:

Logiikka-analysaattorin liitäntä

DPS-korttiin sopivat naarasliittimet ovat näköjään käyneet vähiin, joten laitoin 18-napaisen paikalle 14-napaisen. Tästä aiheutuu se, että vaihteiden merkkivalot eivät toimi, mutta niitä ei ajastusten mittauksissa tarvitakaan. Adapterissa on liitinrima, josta on helppo hyppylangoilla yhdistää tarvittavat signaalit logiikka-analysaattoriin.

Analysaattorina minulla on kovin vaatimaton USB-liitännällä varustettu Saleae Logic 16:n vanha versio, mutta sen nopeus ja näytteenottokyky kyllä riittävät erittäin hyvin näin hitaiden signaalien mittaamiseen. Hyvää tässä analysaattorissa on sen edullisen hinnan lisäksi se, että sen Windows-softa on kohtuullisen hyvä ja sitä on myös vuosien mittaa ylläpidetty ja kehitetty. Uusin softa toimii Windows 10:ssäkin tuolla minunkin vanhalla laiteversiolla mainiosti.

Kokeeksi kytkin signaalit analysaattorille solenoideilta (DPS A ja DPS B), vaihtonapeilta (DPS- ja DPS+) ja kytkinpolkimen mikrokytkimeltä sekä mittasin ne omalla softalla varustetulta kortilta testipenkissä. Analysaattori tuottaa tämmöistä dataa:

  Logiikka-analysaattorin mittauksia

Traktorissahan kytkinpolkimessa on mikrokytkin, joka polkimen ollessa ylhäällä on kytketty +12V:iin ja joka poljinta painettaessa avautuu, joka näkyy sitten kortilla optoerottimen jälkeen 0V:na. Triggeriksi eli näytteenoton aloittajaksi on valittu kytkinpolkimelta tulevan signaalin muutos ykkösestä nollaan. Analysaattori tallentaa ja näyttää tästä tapahtumasta signaalien tilat sekunnin eteenpäin ja lisäksi asetuksissa valitun ajan eli 200 ms dataa ennen triggerin laukeamista.

Oranssi ja punainen signaali (DPS A ja DPS B) kuvaavat solenoidelle meneviä ohjauksia. Molemmat ovat ylhäällä, joten valittuna on siis kakkosvaihde. Sininen signaali (Clutch) kuvaa kytkinpolkimen mikrokytkimeltä tulevaa signaalia ja se laskee alas kursorin kohdassa A1 eli kytkin on painettu niillä main alas. Kursorin kohdassa A2 DPS A ja DPS B menevät alas eli ohjaus solenoidelle loppuu ja pikavaihde menee pois päältä. Kytkinpolkimen mikrokytkimen avautumisesta menee tässä tapauksessa n. 27 ms siihen, kun pikavaihde ohjataan pois päältä. Tarkkaan katsoen kuvassa näkyy myös kytkinvärähtely sinisessä signaalissa, softassa tämä on suodatettu pois eli vain ensimmäinen muutos huomioidaan.

Seuraavaksi siirryn sitten sopivan tilaisuuden tullen mittaamaan ajastukset eri tilanteissa traktoriin ja viritän oman softan vastaamaan toiminnaltaan alkuperäistä.

 

HW debuggausta

Aiemmin mainitsin, että projektissa käyttämäni mikrokontrolleri ATmega8 ei tue rautatason debuggausta. Sulautetuissa projekteissa pelkkä simulaattoridebuggaus ei yleensä riitä, vaan softaa pitää pystyä ajamaan todellisessa ympäristössä ja testauksessa pitää pystyä asettamaan lähdekoodiin pysäytyskohtia (break points) esimerkiksi keskeytyskäsittelijöihin, jolloin niiden toiminta saadaan varmistettua. Koska HW debuggaus on siis oleellinen osa tuotekehitystä, käsittelen sitä tässä erikseen toisella prossulla, mutta sovellus pysyy kuitenkin samana.

HW debuggauksessa tarvitaan kohdeprossun ja softakehitystyökalun (tässä siis Atmel Studio 7) välille tähän tarkoitukseen suunniteltu elektroniikka. Normaalisti liitäntänä käytetään teollisuudessa de facto standardiksi muodostunutta JTAG-liitäntää, mutta harrastehommiin aidogt JTAG-purkit ovat usein hankintahinnaltaan turhan arvokkaita. Atmelin AVR-tuoteperheen prossuissa voidaan käyttää elektroniikaltaan edullisemmin toteutettua debugWIRE (dWire) -tekniikkaa, jota tässäkin tulen käyttämään.

Debuggauksen voisi tehdä sijoittamalla kohdeprosessori AVR Dragonin prototype arealle juotettuun kantaan, mutta teen homman tässä vähän toisella tavalla käyttäen prossulle erillistä halpisalustaa. Alustan etu on lähinnä siinä, että I/O-johdotus on hieman helpompaa kuin Dragonin 2-riviseltä liittimeltä ja toisaalta samaa alustaa voidaan käyttää itsenäisesti protoilussa ja testauksessa ilman Dragonia ja PC:tä. Yksinkertainen kehitysalusta näyttää esimerkiksi tältä:

Alusta AVR-mikrokontrollerille

Alustassa ei käytännössä ole muuta kuin helppokäyttöinen zif-kanta prosessorille, piikkirimat prosessorin pinneille, 10-napainen urosliitin ISP-kaapelille, reset-logiikka ja -painike, kide ja pari lediä. Kuvassa näkyvä USB-A-liitin on ilmeisesti tarkoitettu käyttöjännitteen syöttöön, vaikka se tähän tarkoitukseen onkin väärän mallinen. Tai sitten se on tarkoitettu jännitteen ulosottoon. USB:n datapinnejä ei luonnollisesti ole kytketty, koska alustassa ei ole USB-kontrolleria. Ainakin tuosta kuvan alustasta kannattaa ottaa huomioon se, että sillä voi käyttää prossun sisäistä AD-muunninta vain rajoitetusti, koska sekä Vref että Avcc tulot on yhdistetty suoraan käyttöjännitteeseen.

 AVR ISP on Atmelin ohjelmointiliitäntä ja sen fyysinen liitin on joko 10- tai 6-napainen. Koska Dragonissa tämä liitin on 6-napainen ja yhdistämisessä on helpointa käyttää 10p-nauhakaapelia, niin tarvitaan vielä kuvassa näkyvä sovitin. Näitä parin euron alustoja löytyy mm. Aliexpressistä, samoin sovittimia. Sovittimetkaan eivät ole hinnalla pilattuja, pari kappaletta maksoi muistaakseni postikuluineen alle euron.

Jos alustaa käytetään ohjelmoinnin (flässäyksen) lisäksi debuggaukseen, siihen pitää tehdä pieni muutos. debugWIRE -liitäntä käyttää prosessorin /RESET-linjaa, joten linjassa ei saa olla mitään ylimääräistä elektroniikkaa. Alustassa on toteutettu PoR (Power on Reset) kuvaan merkityillä ylösvetovastuksella ja kondensaattorilla. Alusta maksaa pari euroa kappale, joten niitä kannattaa hankkia samalla kertaa ainakin kaksi kappaletta. Toisesta poistetaan debuggausta varten PoR-elektroniikka eli vastus ja kondesaattori ja toiseen ne jätetään paikalleen, jolloin jälkimmäistä voi käyttää itsenäisesti. Piirilevyltä voi myös katkaista /RESET-pinniin menevän folion, mutta pitää huolehtia siitä, että yhteys ISP-liittimelle kuitenkin säilyy ehjänä.

Testauksessa käytän nyt tähän alustaan sijoitettua ATmega328P -prosessoria, joka on 28-napaisessa DIL-kotelossa pinniyhteensopiva ATmega8:n kanssa. Aiemmin tekemääni ohjelmaa voi käyttää lähes sellaisenaan, ainoastaan keskeytysrekistereiden tunnukset ovat erilaiset. Molemmat määritykset voi koodata samaan lähdekoodiin ja ympäröidä määritykset sopivilla #ifdef #else #endif direktiiveillä. Kohdeprosessori on tietenkin Atmel Studiossa ennen buildausta vaihdettava kohteen mukaiseksi. Liitännät tehdään vastaavalla tavalla kuin aiemmin kuvaamassani testausjärjestelyssä. Liitäntänä softakehitysympäristön (Atmel Studio 7) ja raudan välillä käytän edelleenkin AVR Dragonia.

Testaus ja debuggaus erillisellä prosessorialustalla

Dragon ja prosessorialusta liitetään 10p-ISP-nauhakaapelilla, jonka Dragonin päässä on Dragonin 6p-urosliittimeen sopiva sovitinadaperi. Dragonista vedetään lisäksi hyppylangalla prosessorin +5V käyttöjännite, maa yhdistyy ISP-kaapelin kautta. Prosessorialustan liitinrimoilta vedetään hyppylangat DPS-ohjainkortin ST62T15:n kantaan vastaaviin pinneihin.

Ohjelman flässäys Atmel Studiosta hoituu täsmälleen samalla tavalla kuin jos prosessori olisi Dragonissa prototype arean kannassa, tästä löytyy tarinaa aiemmasta blogikirjoituksestani. Edellyttäen tietenkin, että ISP-kaapeli on kytketty Dragonin 6p-urosliittimeen oikein päin: nauhakaapelissa pinni 1 on merkitty punaisella, sen pitää olla siis levylle merkityn ykköspinnin puolella (kts. kuva). Nauhakaapeli menee urosliittimiin vain yhdessä asennossa liittimissä olevan ohjausloven ansiosta. Ennen ohjelman ajamista raudassa käännetty ohjelmabinääri on siis ladattava normaaliin tapaan prosessorin flash-muistiin.

Varsinainen debuggaus raudassa käynnistetään Atmel Studiossa debuggaustyökalun valinnalla, joka tapahtuu helpoiten klikkaamalla työkalurivin kuvaketta kuvan mukaisesti ja valitsemalla sitten lomakkeelta työkaluksi AVR Dragon:

Debuggaustyökalun valinta

Tämä jälkeen valitaan interfaceksi debugWIRE. Jos debugWIRE -valintaa ei ole näkyvissä, se tarkoittaa yleensä sitä, että projektiin valittu prosessori (esim ATmega8) ei tue rautatason debuggausta.

Liitäntäprotokollan valinta

Lähdekoodiin kannattaa heti kättelyssä asettaa sopiviin kohtiin pysäytyskohtia (break point) F9:llä tai Debug-valikon valinnoilla. Ohjelma käynnistetään esim. F5:lla tai muilla Debug-valikon valinnoilla. Watch-ikkunaan voi laittaa seurattavien muuttujien tai rekistereiden arvoja, I/O-rekisterit ja pinnit saa näkyviin omaan ikkunaansa. Debuggauksen aluksi tulee ilmoitus, koska Dragonin ja kohdeprosessorin välisessä kommunikoinnissa voidaan käyttää kerrallaan vain yhtä protokollaa. Protokollan vaihto voidaan tehdä vain muuttamalla yhtä prosessorin sisäisistä asetuksista (DWEN fuse):

Kohdeprosessori pitää vielä käynnistää uudestaan, jotta uusi toimitila tulee voimaan. Tämä kerrotaan seuraavalla ilmoituksella: 

Tämän jälkeen debuggaus uudestaan käyntiin esim. F5:lla, jonka jälkeen ohjelma suoritetaan raudassa kunnes suoritus etenee pysäytyskohtaan (tässä tapauksessa keskeytyskäsittelyfunktioon). Seuraavaksi suoritettava rivi näkyy keltaisella pohjalla, pysäytyskohdat punaisella:

 

 Ohjelman suoritusta voidaan nyt jatkaa tai tarkastella sen hetkisiä muuttujien arvoja tai askeltaa lähdekoodia koodia rivi kerrallaan. Eli suoritetaan normaaleita ohjelman toiminnan selvittämiseen  ja/tai virheen etsimiseen liittyviä toimia. Huomattavaa on, että ohjelmaa suoritetaan koko ajan raudassa, Atmel Studioon tulee debugWIRE-liitännän kautta ainoastaan tietoa suorituksesta ja muuttujien arvoista ja toisaalta suoritusta ohjataan Studiosta käsin.

Lopuksi pitää vielä degugWIRE -toimitila lopettaa valitsemalla Debug -valikosta Disable debugWIRE and Close. Ellei tätä tee, niin uutta binääriä ei pysty flässäämään. Tietenkin jos haluaa debugata koodia uudestaan, kannattaa pysyä debugWIRE-toimitilassa.

 

 Tässä siis lyhyet ohjeet miten rautatason debuggaus hoidetaan AVR mikrokontrollereilla AVR Dragonin kautta. HW debuggaus on jokaisen sulautettuja softia tekevän ehdottomasti hallittava, ilman näitä työkaluja softan tekeminen ja ennen kaikkea sen toimivaksi saattaminen on usein lähes mahdotonta!

 

Softaprotoilua

No niin, ensimmäinen softaproto on nyt tehty ja testattu. Hyvin toimii ainakin testipenkissä eli projektilla on mahdollisuus jopa onnistua. Alla on kuva testijärjestelystä:

ATmega8 ensitestissä

Testausta tein siten, että ensinnäkin ATmega8 on AVR Dragon kehitysalustan kortilla ja prossu on yhdistetty hyppylangoilla Dragonin ISP-ohjelmointiliittimeen. Kun Dragon on yhdistetty USB:llä PC-koneeseen, niin saan ladattua ohjelmabinäärin ATmega8:n flash-muistiin eli flässättyä sen suoraan prossulle. Tässä vaiheessa huomasin, että oli valinnut vähän harkitsemattomasti samoja GPIO-pinnejä käytettäväksi DPS-outputtien ohjaukseen, joita käytetään myös Dragonin ja ATmega8:n väliseen kommunikointiin. Jotta hyppylankoja ei tarvitsisi ohjelmoinnin ajaksi vaihtaa paikasta toiseen, tein softaan sellaisen pienen muutoksen, että kun siitä käännetään debug-versio, niin käytössä on eri GPIO-pinnikonfiguraatio kuin lopullisessa versiossa. Hyppylankoja tulee ihan kohtuullinen määrä kuten kuvasta näkyy:

 ATmega8 johdotettu AVR Dragonista ST62T15:n kantaan

Softa sinänsä toimi lähes ensimmäisellä yrittämällä ongelmitta. Tässä ehkä näkyy kokemus, kun tästä huomattavasti vaativampia softaprojekteja on tullut aika pitkään tehtyä. Eipä tuohon paljon lähdekoodirivejä tullut, harvoin on tullut näin pieniä softia (kokonaisuudessan luokkaa 500 riviä lähdekoodia) tullut kirjoiteltua. Suurin ongelma käyntiin saamisen kanssa oli yksi viallinen hyppylanka, vika selvisi vasta mittaamalla kaikki hyppylangat yleismittarilla. Tämä on tätä tyypillistä kiinalaista laatua. Kun halpaa ostaa niin vikariski on aina olemassa. Tosin tuolla 20 kpl:een puolentoista euron hankintahinnalla (sis. pk.) ei itse viitsi alkaa näitä väsäämään, pienet laatupoikkeamat sallittakoon.

Kun mekaniikkaa ohjataan digitaalisesti, ongelmaksi usein tulee ohjauksen nopeus. Tuollainen 8-bittinenkin RISC-prossu toimiessaan pienimmällä mahdollisella kellotaajuudella (ATmega8:ssa 1 Mhz) suorittaa se n. miljoona toimenpidettä eli käskyä sekunnissa ts. millisekunnissakin vaikkapa ohjattavaa lähtöä ehditään heiluttelemaan luokkaa tuhat kertaa ja ATmega8:n perustajuudella (8 MHz) jo luokkaa 8000 kertaa.

Solenoidin toiminta-aika ilman eritystoimenpiteitä on luokkaa 30-80 ms, joka prosessorin mittakaavassa on todella pitkä aika: prossu ehtii tekemään kymmeniätuhansia tai jopa satojatuhansia käskyjä tuona aikana. DPS-ohjauksessa on lisäksi otettava huomioon hydrauliventtiilin toiminta-aika, joka sekin on luokkaa vähintään 10-20 ms. Eli kovin nopsasti venttiileitä ei saa yrittää avata ja sulkea. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun venttiiliä ohjaavan solenoidin tilaa muutetaan, pitää toimenpidettä odotella luokkaa 100 ms eli 0,1 s eikä tänä aikana saa yrittää muuttaa tilaa uudestaan (eli valita uutta vaihdetta). Tämän 100 ms viiveen ohjelmoin myös tähän softaan oletuksena eli tuona aikana ei uutta ohjausta tehdä. Pitää vielä varmistaa olenko oikeilla jäljillä kunhan saan toimivan DPS-ohjainkortin käsiini. Aiemmin en ole tätä ohjaussekvenssiä tällä tasolla aika-akselilla tutkinut.

Tästä on hyvä jatkaa softan testausta ja viimeistelyä. Seuraava isompi askel tulee sitten, kun saan tilaamani piirilevyt ja saa asennettua uuden prossun DPS-kortille ja pääsen kokeilemaan korttia itsenäisesti. Sen jälkeen kortti otetaan käyttöön oikeassa ympäristössään eli koekäytän sitä Valtran traktorissa riittävän pitkän koejaon (päiviä tai viikkoja).

Tässä vaiheessa voisin tehdä pientä yhteenvetoa projektin kustannuksista. Rahaa ei juurikaan ole kulunut lähinnä siksi, että itselläni on ollut valmiina aika paljon tuotekehityksessä tarvittavaa kalustoa. Suurin kustannus oli piirilevyjen hankinta, ne maksoivat kokonaista 13 euroa/10 kpl. ATmega8 maksaa Suomesta kaupasta ostettuna n. 4,50 e/kpl. Viallisen DPS-ohjainkortin prosessorin korvaamisen tarvittavat osat maksavat siis n. 6 euroa, alle kympillä saa jo vanhat konkatkin uusittua todella hyvälaatuisilla versioilla. Eli kovin paha hinta tämä ei ole verrattuna uuden varaosakortin hintaan, joka alvillisena on tietääkseni nykyään luokkaa 700 euroa. Kympillä en tietenkään tule näitä korjauksia tekemään, mutta uuden kortin hintaan verrattuna erittäin kohtuullisella hinnalla korjaus tulee kyllä onnistumaan. Jos siis näitä prosessorivikaisia kortteja alkaa ilmaantumaan enemmän...