Projekti: Iveco VDO kierrosluku- ja tuntimittari

Sainpa jälleen käsiini yhden kierroslukumittarin, tällä kertaa mittari on Ivecon venedieselistä. Ongelmana oli sekä kierroslukumittarin puutteellinen toiminta että mekaanisen tuntimittarin jumittuminen paikoilleen. Mittari on VDO:n valmistama, ja koska malli on sen verran vanha (jostain -90-luvulta), että siinä ei ole prosessoriohjausta, niin alkutuntuma oli, että korjaaminen varmaankin onnistuu.

Iveco-dieselin kierroslukumittari

Mittari purkautuu varsin helposti eli kumitiivisteen varassa oleva etulasi pois ja takaa näkyvissä olevat uraruuvit auki. Tämän jälkeen koneiston saa muovikotelosta etukautta ulos. Myös liitinrunko kannattaa irrottaa jo tässä vaiheessa, sen irrotus helpottaa koneiston asentamista takaisin paikoilleen.

Koneiston kiinnitysruuvit

Koneisto irrotettuna kotelosta

Ensimmäinen vika paljastui samalla, kun koneisto oli irtaallaan: mekaanisen tuntimittarin alennusvaihteistosta oli yhdestä hammasrattaasta katkennut hampaita. Rattaan muovi oli hapertunut niin heikoksi, että hampaat irtosivat pienestäkin kosketuksesta. Tässä vaiheessa meinasin jo luovuttaa, mutta päätin kuitenkin jatkaa, koska luonteeseeni sopii haasteiden ja ongelmien ratkominen.

Tuntimittarin vaihteiston rikkoutunut hammasratas

 

 

Mittarin yksinkertainen elektroniikka on toteutettu piirilevylle, jossa on muutamia jalallisia passiivikomponentteja ja kaksi IC-piiriä: toinen perinteisen kiertokäämitekniikalla toteutetun kierroslukumittarin ohjaukseen ja toinen tuntimittaria pyörittävän askelmoottorin ohjaukseen. Kuten aiemmissakin kiekkamittareiden korjausprojekteissa on tullut todetuksi, niin käytännössä ainoat "kuluvat" osat ovat näiden ohjainpiirien lisäksi elektrolyytti- ja tantaalikondensaattorit.

Mittarin piirilevy

Ensimmäiseksi piti lähteä selvittämään miten tuon rikkoontuneen hammasrattaan korjaus onnistuisi. Ratas on sen verran pieni, ettei sen tulostamiseen mikään harrastelukäyttöön tarkoitettu 3d-tulostin pysty. Lisäksi materiaalin pitää olla sellaista, että se kestää käyttöä vaihteistossa. Onneksi tiedossa oli paikka, jossa muutaman sadantuhannen euron tulostimella tuollaisen rattaan tulostus mahdollisesti onnistuisi.

Hammasrattaan mittoja

Tulostaminen vaatii tietenkin mallintamisen, onneksi lähipiiristä löytyi kaveri, joka työkseen tekee näitä hommia. Lähtöaineistoksi otin rattaasta kuvan ja hahmottelin siitä kuvan päälle Microsoft Visiolla karkean viivapiirroksen. Pienimmät mitat ja esim. hampaiden jyrkkyydet piti arvioida silmämääräisesti, mutta pienellä hiertämisellä syntyi mallinnus lopulta kohtuullisen helposti.

Hammasrattaan mallinnus

 Sitten vaan aineisto stl-muodossa tulostettavaksi, josta saatiin kourallinen rattaita:

 

 

3d-tulostimella tulostettuja hammasrattaita

Vaihteiston rattaiden irrottaminen ja asentaminen vaati koneiston purkamista myös etupuolelta eli viisarin ja mittaritaulun irrottamisen. Vaihteiston saa esille kun irrottaa etupuolella mittaritaulun alapuolelta näkyviin tulevat uraruuvit.

Mittari purettuna etupuolelta

 Uusi ratas sopi paikalleen ensi yrittämällä erinomaisesti ja käsin pyörittämällä tuntui myös toimivalta.

Uusi hammasratas vaihteistossa

 Myös moottorin akselin ja uuden hammasrattaan kosketuspinnat näyttivät hyviltä.

Moottorin akselin ja uuden hammasrattaan sovittelu

Seuraavaksi mittari kasaan ja koekäyttö... Mekaniikka kyllä oli kunnossa, mutta elektroniikka ei. Myös tuntimittarin askelmoottorin ohjainpiiri tuntui olevan viallinen, koska moottori ei lähtenyt askeltamaan eli ei muuta kuin osat tilaukseen. Onneksi näitä vanhoja piirejä vielä netistä löytyy, ja niiden vaihtaminen onnistuu. Moottorin rikkoutuminen on harvinaista ja tuollaisen kaksikäämisen askelmottorin testaaminen on helppoa: käämien yhteinen johdin (tässä keltainen) plussaan ja vihreitä vuoron perään maihin, jolloin akseli nytkähtää aina yhden askeleen eteenpäin. Parin viikon odottelun jälkeen sain piirin käsiini, odotellessa olin jo vaihtanut piirilevylle kaikki elkot ja tantaalit sekä kierroslukumittarin ohjainpiirin. Moottorin ohjainpiirin vaihdolla myös tuntimittari alkoi toimimaan kuten alla olevalla videolla näkyy.

Taas kerran tuli todistettua, että lähes kaikki on korjattavissa, kunhan viitsii nähdä vähän vaivaa. Jos käytössä ei ole sopivia työkaluja tai elektroniikan tunteminen on heikkoa, niin korjailen pientä maksua vastaan edelleen veneiden kierroslukumittareita. Varsinkin nämä VDO:n valmistamat mittarit ovat mekaniikaltaan ja luotettavuudeltaan hyviä, joten niitä ei kannata lähteä enimmäiseksi vaihtamaan uusiin, usein heikkolaatuisiin, tarvikemittareihin.

Mittareiden korjauksesta olen kirjoitellut tähän blogiini myös aiemmin. Jos haluat oman viallisen mittarisi kuntoon, ota yhteyttä sähköpostilla

ari.torpstrom@kolumbus.fi

tai soittele tai ota yhteyttä Whatsapilla nolla-neljä-nolla 8343871